Etusivu » Blogi » #Kirjaperjantai'ssa Vanhemmuuden läsnäolotaidot

#Kirjaperjantai'ssa Vanhemmuuden läsnäolotaidot

31.7.2015
Maaret Kallio

Avainsanat:
, , , ,

Tavallinen tilanne lapsiperheessä: Vanhempi päättää olla yhä enemmän läsnä lapselleen ja ottaa vastaan tunteet sekä tilanteet sellaisina kuin ne ovat tullakseen. Hän päättää olla jatkossa viisaampi, rauhallisempi ja jäsentyneempi, eikä enää hikeenny asioista kuten ennen.

kirjaperjantai

Sitten tulee vain yksi kiireinen aamu, jolloin pikkuinen vetkuttelee telkkarin edessä, vastustelee aamupalaa, nihkeilee vaatteiden kanssa ja heittäytyy jälleen juuri niin hankalaksi kuin vain oma lapsi voi heittäytyä. Vanhempi menettää hermonsa, huutaa kiirettään kokoukseen ja uhkailee, kiristää ja lahjoo. Ja jo hetken päästä tuntee taas voimakasta riittämättömyyttä, kolkuttelevaa omatuntoa, katuu menetettyjä hermoja ja päättää toimia toisin. Kunnes jälleen….

Heidi Andersenin ja Anna-Maria Stawrebergin kirja Mindfulness vanhemmille (Basam Books 2010, 2014) käsittelee näitä tavallisia lapsiperheen arkitilanteita ja etsii läsnäolemisen taidosta ratkaisuja vanhemmuuden kysymyksiin. Kirjoittajat antavat kirjassaan armollisia esimerkkejä vanhemmuuteen liittyvistä monista tunteista sekä samalla rohkaisevat elämään lapsen kanssa tässä hetkessä, rauhallisesti hengittäen ja tilanne tilanteelta tutkien.

Mindfulnessia hyvin tuntevalle kirja ei anna suuria uusia oivalluksia, mutta tärkeitä muistutuksia kyllä. Mindfulnessia vähemmän tuntevalle vanhemmalle kirja tuo ajattelutavan menetelmineen oivallisesti pohdittavaksi. Tärkeimmäksi nousee kaksi asiaa: Elämä on uskallettava ottaa vastaan sellaisenaan kuin se on ja vanhemman  on kannettava oma vastuunsa tilanteen synnyttämisestä tai lapsen toiminnan kumuloitumisesta. Lisäksi kirja lohduttaa murehtivaa vanhempaa elämään lapsen kanssa juuri tätä hetkeä pelkäämättä liikaa tulevaa:

”Kun katselen taaksepäin kaikkia näitä murheita, muistan tarinan vanhuksesta, joka kuolinvuoteellaan sanoi, että hänellä oli elämässään ollut aika paljon vaikeuksia, mutta useimpia niistä ei ollut sattunut.” -Winston Churchill