Aikuisen mielessä kaikuu vanhemman ääni lapsuudesta – Onneksi ankaran sisäisen puheen voi muuttaa lempeämmäksi
Ajattele hetkeä, jolloin olet mokannut. Mitä mielesi sisällä silloin tapahtuu? Millaisia ääniä ja kommentteja mielessäsi alkaa nousta?
Aika monella mielessä vallan ottaa melkoisen kriittinen ja syyttävä ääni. Se ei mokannutta rauhoita, vaan lisää bensaa liekkeihin. Ehkä se moittii vielä lisää, vertailee kriittisesti toisiin tai alkaa kiivaasti syytellä muita.
Mutta lohduttajaksi, rauhoittajaksi ja tilanteen viisaaksi selvittäjäksi ankarasta sisäisestä äänestä ei ole.
Monelle meistä sisäinen ankara tuomari on harmillisen tuttu juttu. Kun jännittää, pelottaa tai tuntuu epävarmalta, sisäinen syyttäjä komentaa, käskee, piiskaa ja moittii. Olo käy yhä kurjemmaksi ja selviytyminen on vielä vaikeampaa.
On äärimmäisen tärkeää oppia olemaan myös itselleen myötäelävä ja viisas elämänkumppani. Kuin hyvä vanhempi, joka jaksaa kuulla lapsen mielen ja tunteet, mutta ohjaa niitä viisaasti rauhoitellen ja kannustaen.
Taitaen lujaa lempeyttä itseä ja toisia kohtaan.
Tästä tärkeästä aiheesta kirjoitin tämän viikon kolumnini, joka löytyy tutusti Helsingin Sanomista. Itsemyötätuntoa ja mielen sisäistä hyvää vanhemmuutta voi oppia läpi elämän. Kun itseään ymmärtää ja kuulee sekä viisaasti johtaa, siitä hyötyy aina myös muut lähellä olevat.