#Mielitekoja 25/52: Vaikka ihmiset jäävät lomille, elämä ei

21.6.2019
Maaret Kallio

Avainsanat:
, , , , ,

Tämän kuun lopussa painan vastaanottoni oven kiinni useamman viikon ajaksi, niin kuin joka vuosi kesälomien koittaessa. Tässä ammatissa lomailu ei kuitenkaan ole aivan yksinkertaista. Ennen psykoterapeutin lomaa käydään monilla terapiavastaanotoilla keskustelua siitä, miten asiakas pärjää vailla säännöllistä ja tärkeää tukeaan. Miten mieli jaksaa lomalla, jos murheet eivät suostu siirtymään vapaalle? Miten olo kestää ja millaisen otteen ahdistus, paniikki, masennus tai menetykset saattavat saada pitkän tauon aikana?

Loma ei muutoinkaan ole mielen kannalta aivan niin yksinkertaisen ihana, kuin mielikuvat usein antavat ymmärtää. Siitä kirjoitinkin tämän viikon HS-kolumnini. Väsymys ja murheet voivat nousta pintaan entistä kovemmin, kun arjen oravanpyörä ja suorittamisen kierre hellittää. Parisuhde voikin paljastaa tyhjyytensä, kun viimein on enemmän aikaa yhdessä. Lasten oirehdinta näkyy väistämättömämmin yhteisen ajan lisääntyessä. Arjessa on monin tavoin myös mieltä ja ihmissuhteita suojelevaa rakennetta. Lomien jälkeen psykoterapia- ja pariterapiavastaanotot usein ruuhkautuvat ja apua haetaan asioihin, joita loma ei korjannutkaan.

DSC_4135-2

Jos vastaanottohuoneiden seinät voisivat puhua, ne kertoisivat ihmiselämästä paljon sellaista, jota ei somessa voi nähdä tai kaduilla päältä päin tunnistaa. Monilla vastaanotoilla seinät ovat kuulleet yksin jättävästä vanhemmuudesta, alkoholin kylmästä kuninkuudesta, poskille osuneista lyönneistä, ahdistuksen värittämistä öistä, masennuksen luomasta toivottomuudesta ja toisenlaisista todellisuuksista pinnan alla. Yhtä lailla seinät todistavat jatkuvasti myös sitä, miten toipumista tapahtuu, toivo vahvistuu ja myötätuntoinen ymmärrys ja viisaampi toimintakyky lisääntyy. Miten hyvä, inhimillinen elämä alkaa tehdä mielessä ja arjessa yhä vahvempaa jalansijaa.

Emme koskaan voi tietää toinen toistemme murheita ja elämäntarinaa. Emme ehkä edes aavistaa sitä, minkä kanssa joku lähellämmekin juuri nyt kamppailee. Vaikka työstä ja koulusta voi päästä lomalle, omasta mielestään ja elämästään ei suinkaan aina voi.

Siksi on syytä suhtautua toisiin kiltisti ja olla antelias ystävällisyydessään. Aina.

Jos sinä tai läheisesi tarvitsette tukea mielen asioissa, parisuhteen kysymyksissä, vanhemmuudessa tai kriisitilanteissa, löydät lisää monia auttamistahoja täältä.

Jos mielen murheet eivät suostu lomailemaan, kokeile näitä tyynnytyskeinoja:

  • Pidä itsestäsi huolta tavoilla, jotka juuri sinua lataavat. Lue kirjaa, käy metsäkävelyllä, kuuntele hiljaa saunakiukaan sihinää. Sinulla on oikeus ja velvollisuus pitää myös itsestäsi huolta. Olla kiltti myös itse itsellesi.
  • Soita sille läheisellesi, jonka tukeen ja turvaan voit luottaa. Sellaiselle, joka malttaa enemmän kysyä kuin neuvoa. Mitä kovemmat ajat, sitä tärkeämpää on päästää lähelleen vain niitä ihmisiä, jotka pitävät sinusta huolta ja antavat sinulle turvaa.
  • Tee mieltä tyynnyttävä Turvapaikka-harjoitus. Sen avulla voit auttaa mieltäsi rauhoittumaan mielikuvien avulla sekä etsiytymään ihan konkreettiseenkin paikkaan, joka luo sinulle turvallisuuden tunnetta.
  • Kirjoita, jotta saat mielesi solmuja selvemmäksi. Anna paperin ottaa vastaan kaikki se, mitä mieli ei jaksa kantaa. Kirjoitusharjoituksia löydät myös kirjoistani Mielen työkirja ja Inhimillisiä kohtaamisia. Kirjat löytyvät myös lukeminani äänikirjoina.
  • Kuuntele. Tästä listasta löydät sekä kuunneltavia podcasteja mieleen ja ihmissuhteisiin liittyen. Muista myös musiikin mestarillinen vaikutus tunteiden säätelijänä.
  • Hengitä. Joskus on kestettävä vain minuutti kerrallaan. Keskity tähän hetkeen, sillä usein tämä hetki on siedettävä, mutta kauhukuvitelmat tulevasta eivät.
  • Pyydä apua. Jokainen meistä on välillä pois tolaltaan ja tarvitsee muita päästäkseen takaisin tolpilleen.

#Mielitekoja on vuoden mittainen projekti, jonka aikana julkaisen vuoden jokaisena viikkona yhden ajatuksen tai teon, jolla voi vaikuttaa vahvistavasti omaan mieleen