Entä jos suurin huoli on nyt kotona, eikä korona?

Pysy kotona.
Pysy turvassa.

Niinpä. Mutta entä jos nämä kaksi asiaa ovat mitä räikeimmin ristiriidassa?

Mielenterveystyön ammattilaisena suurimmat huoleni poikkeusajassa ovat olleet paljon muuallakin kuin itse koronassa. Kun kodista puhutaan parhaimpana turvapaikkana ja läheisistä ihanimpana tukena, jää suuri joukko toisin kokevia ulkopuolelle.

Kotien sisäpuolelle jäävä huoli, hätä ja turvattomuus ovat erityisen suuressa roolissa silloin, kun kotiin on yhteisen hyvän vuoksi ehdottomasti jäätävä. Koulujen ollessa kiinni, talouden nytkähdellessä alaspäin, lomautusten ja irtisanomisten keskellä koetaan myös paljon sellaista inhimillistä hätää, joka jää herkästi piiloon neljän seinän sisäpuolelle. 

Kotonaan näkymättömät lapset ja nuoret jäävät vaille turvallisen aikuisen mahdollisuutta erityisesti silloin, kun viisaat opettajat, tarkat nuorisotyöntekijät, turvalliset valmentajat tai sydämelliset harrastusohjaajat puuttuvat arjesta. 

Tämän viikon perjantainen HS-livelähetykseni käsittelee vaikeita aiheita, joiden tapahtumapaikkana on koti. 

Pitkäperjantain lähetyksessä puhun alkoholinkäytöstä, uhka- ja vaaratilanteista sekä monista pelon aiheista perheissä. Aiheet koskettavat yllättävän monia meistä – ei suinkaan vain kapeaa marginaalia tai tietynlaisia perheitä. Lähetyksessä annan myös vinkkejä oman tilanteen arvioimiseen, huoleen puuttumiseen sekä toivon näkymiin. 

Vain puhumalla kaikkein vaikeimmistakin aiheista, voidaan todella tavoittaa apua, muutosta ja toivoa. Meillä on järkähtämätön velvollisuus pitää huolta monenlaisista perheistä, pareista, lapsista ja nuorista myös poikkeusaikana – ja sen päätyttyä. 

Oman kysymyksesi tai kokemuksesi voit lähettää minulle nimettömänä tämän linkin lopusta: https://www.hs.fi/elama/art-2000006462742.html

Tervetuloa linjoille jälleen perjantaina HS:n livelähetykseeni Facebookissa klo 19.00. Lähetys tallennetaan ja se on jälkikäteen nähtävissä sekä omilta FB-sivuiltani että Youtubesta.