Etusivu » Blogi » Mitä psykoterapia on ja voiko siihen edelleen luottaa?

Mitä psykoterapia on ja voiko siihen edelleen luottaa?

26.10.2020
Maaret Kallio

Avainsanat:
, , , ,

Psykoterapeuttinen toiminta on joutunut ankaran kyseenalaistuksen alle suurta tietomurtoa koskevan tapauksen myötä. Uhka omien intiimien tietojen, haavoittavien asioiden ja traumaattisten kokemusten leviämisestä on monelle nyt totta. Tämän kaiken kehyksenä on pandemia, joka on jo nyt ja tulee vielä pitkään olemaan myös vakava mielenterveyden kriisi.

Epävarmuuden, kasautuneen kuormituksen ja rajattujen vaikutusmahdollisuuksien keskellä tarvitsisimme luottamuksellisia ja toivoa ylläpitäviä ihmissuhteita, ja osana tätä myös ammatillista tukea ja turvaa. Perusturvallisuuden kokemuksen järkkyessä turvattomuus, ahdistus ja pelko nostavat päätään. Mihin tai keneen voin enää luottaa?

Psykoterapian ytimessä on potilaan ja psykoterapeutin välinen luottamussuhde ja yhteistyö. Luottamuksen rakentuminen on monelle haasteellista aiempien haavoittavien ihmissuhdekokemusten myötä. Avun hakeminen on inhimillistä, viisasta ja vastuullista, mutta myös herkkää ja vaikeaa. 

Jotta haavoittuvissa asemissa olevien ihmisten olisi jatkossakin mahdollista hakea apua omiin ja lähisuhteidensa ongelmiin, tarvitaan nyt rauhoittavaa ja vakauttavaa tietoa. Mitä psykoterapia sitten on ja mitä se ei ole? 

Maallikon on usein vaikea erottaa kirjavia nimikkeitä toisistaan. ”Terapeutti”, ”hyvinvointivalmentaja” tai ”henkinen ohjaaja” kuulostavat tutuilta, mutta ovat nimikkeitä, joita voi käyttää kuka tahansa. Sen sijaan psykoterapeutti, psykologi ja psykiatri ovat nimikesuojattuja terveydenhuollon ammattilaisia, joiden toimintaa sitovat laki, vaitiolovelvollisuus ja eettiset ohjeet. Psykoterapiaa tekevän ammattilaisen työskentely perustuu tutkittuun tietoon ja sisältää viranomaisvalvonnan. 

Psykoterapian ytimessä on vuorovaikutussuhde ja yhteistyö, jonka avulla ihminen saa tunteen toivosta ja mahdollisuudesta vaikuttaa omiin kokemuksiinsa ja ihmissuhteisiinsa. Tarkoituksena ei ole, että psykoterapiassa tulee joksikin muuksi tai sellaiseksi kuin pitäisi olla vaan että siinä voi tulla enemmän omaksi itsekseen. Aiempia kokemuksia ei voi korjata tai muuttaa, mutta turvallisen yhteistyön avulla voidaan saada uudenlaista ymmärrystä oireiluun tai käyttäytymiseen ja löytää siedettävämpi suhde nykyiseen kriisiin tai aiemmin koettuihin vaikeuksiin. 

Psykoterapeutti on apuna itsetuntemuksen ja -havainnoinnin lisääntymisessä – mitä sellaista voin oppia sietämään, mitä en aikaisemmin voinut sietää? Mitä sellaista voin ajatella, mitä en aikaisemmin voinut ajatella? Mitä taitoja voin oppia nyt, vaikka kehitykseni varrella siihen ei ollut mahdollisuutta? Miten asetun omiin läheisiin ihmissuhteisiini kohtaavasti, kun minut kohdataan?

Merkittävä osa psykoterapeutin ammattitaidosta tulee hänen itsetuntemuksensa ja työn laadun valvonnan kautta. Psykoterapeutit opettelevat omissa pitkään koulutukseen kuuluvissa psykoterapioissaan tunnistamaan omia reaktiotapojaan, mallejaan ihmissuhteista, tunteitaan, ja arvottamistaan. Jatkuva työnohjaus kokeneemman, vaitiolovelvollisen, koulutetun seniorin kanssa tarjoaa psykoterapeutille ulkopuolisen näkemyksen omasta toiminnasta, sokeista pisteistä ja terapiaprosessin etenemisestä.

Psykoterapiasuhteen yhteistyölaatuun kuuluu se, että terapeutti ja asiakas tarkastelevat yhdessä kokemusta psykoterapiassa olemisesta. Psykoterapeutin ammattietiikkaa on tunnistaa vuorovaikutussuhteen epätasapaino ja oma valta-asemansa, ja auttaa asiakasta tarkastelemaan kokemustaan ilman painostusta tai normitusta. Nykyaikaiseen psykoterapiaan kuuluu asiakaslähtöisyys, asetettujen tavoitteiden saavuttamisen tarkastelu ja ymmärrys siitä, että molemmat vuorovaikutuskumppanit vaikuttavat toisiinsa.

Aivan kuten ihmiskeho, myös mieli voi sairastua ja särkyä elämän varrella. Kaikilla meillä on katkeamispisteemme. On täysin normaalia tarvita apua mielen pulmien kanssa. Jos läheisten tuki ei auta, on äärimmäisen tärkeää voida edelleen luottamuksellisesti kääntyä ammattilaisten puoleen. 

Maaret Kallio

Kouluttajapsykoterapeutti (kognitiivis-analyyttinen psykoterapia)

Sanna Isosävi

PsT, varhaisen vuorovaikutuksen psykoterapeutti