Lapsia ei tehdä, niitä saadaan #kirjaperjantai
Lapsettomuuden suru koskee jossain elämän vaiheessa joka viidettä suomalaista paria. Lapsettomuuden suru on myös monen yksinelävän salaisuus. Lapsia ei tehdä, niitä saadaan.
Lapsettomuuden suru koskee jossain elämän vaiheessa joka viidettä suomalaista paria. Lapsettomuuden suru on myös monen yksinelävän salaisuus. Lapsia ei tehdä, niitä saadaan.
Erilaiset uskomukset pitävät elämämme jäsentyneenä, mutta myös paikallaan.
Yhdessä syömällä voi myös ruokkia mieltä. #kirjaperjantai suosittelee Safkaa skideille ja istahtaa tyytyväisenä ruokapöytään.
Kumpikaan kognitiivis-analyyttiselle psykoterapiateorialle pohjautuva kirja ei päästä lukijaansa helpolla, mutta eihän niin tee ihmisen mielikään, joka on rikas ja ihmeellisyydessään loputtoman antoisa.
Vanhempana ei syyllisyyden tunteita voi välttää, onneksi, ohjaavathan ne myös toimimaan usein viisaammin ja tarkastelemaan omaa tapaa kohdata lapsi. Siksi syyllistymiseltä ei välttämättä välty tätäkään kirjaa lukiessa, mutta toisaalta: miksi pitäisikään?
”Kun en kerta kaikkiaan osannut kertoa perussyytä heittoisille mielentiloilleni, peruutuksille, kieltäytymisille, ahdistuksille, hiljaisuudelle, suuttumisille, aloin keksiä kaikenlaista: milloin se oli kirjoitusblokki, menneen maailman huokaileva ikävä, toisen polven evakkous eli alkava slaavilainen melankolia, myöhemmin kreetalainen daemon meridianus, se että olin taas ollut pitkään uneton, Silkkipaperilinnun ja Mustan Nallen olo, Humhum, että olen tällainen kuin olen että olen […]
”Lapsuudessani ja nuoruudessani sain usein kuulla, että omien lasten saamisen myötä tulisin vihdoin ymmärtämään vanhempiani. Silloin katuisin tekemisiäni ja sanomisiani. Huomaisin toimivani itse aivan samalla tavalla kuin vanhempani. Minulle kävi kuitenkin päinvastoin. Ymmärrykseni vanhempieni antamaa kasvatusta kohtaan väheni. Lopulta uskalsin ajatella, ettei minua oltu kohdeltu sillä kunnioituksella, jonka jokainen maapallolle syntyvä pieni ihminen ansaitsee.” – […]
Millaista on tehdä satutietokirjasarja lapsille? Miten saada samojen kansien sisään sekä lasta kiinnostava juoni että valtava tietomäärä? Entä millaista on kirjoittaa työparina? Onnikujan kaverukset -satutietokirjasarjan kirjoittajat, Susanna Ruuhilahti ja minä avaamme tässä #kirjaperjantai’ssa ovia satutietokirjasarjan työprosessiin. Työlään mutta rakkaan kirjasarjamme kuvitti mainio Minna Kähkönen. Susannan sanoin: Nautin suunnattomasti yhteistyöstä kirjoittaessamme Onnikuja-kirjasarjaa Maaret Kallion kanssa. Työskentelytapamme sopivat […]
Arvostan itse suuresti hyviä lukuvinkkejä, minkä vuoksi muutaman lukijan toiveesta aloitin taannoin myös #kirjaperjantain. Tällä kertaa teen kevyen katsahduksen kesälomalukemistooni, joka oli erittäin inspiroiva. Ehkä tästä saa muutama muukin lukuvinkin! Filosofi Frank Martelan kirja Valonöörit ja psykologi Jarkko Rantasen Vaikuta tunteisiin! olivat molemmat erinomaisia kirjoja oman ajattelun kehittämiseen ja hahmottamiseen. Molemmat kirjoittajat onnistuivat teoksissaan yhdistämään hienosti sekä omakohtaisia havaintoja, […]
Tavallinen tilanne lapsiperheessä: Vanhempi päättää olla yhä enemmän läsnä lapselleen ja ottaa vastaan tunteet sekä tilanteet sellaisina kuin ne ovat tullakseen. Hän päättää olla jatkossa viisaampi, rauhallisempi ja jäsentyneempi, eikä enää hikeenny asioista kuten ennen. Sitten tulee vain yksi kiireinen aamu, jolloin pikkuinen vetkuttelee telkkarin edessä, vastustelee aamupalaa, nihkeilee vaatteiden kanssa ja heittäytyy jälleen juuri […]